Murha laitumella houkutteli yhdeksän luotaajaa puimaan
teosta, tosin muutama oli jättänyt kirjan joko kokonaan lukematta tai kuuntelun
kesken. Alun perin kirja valittiin dekkarina
kepeäksi kesälukemiseksi. Ajatus siitä, että lampaat yrittävät ymmärtää
ihmisten maailmaa oli hyvä, mutta idea ei ihan kantanut loppuun asti. Kiinnostavaa
kirjassa oli lampaiden näkökulma ja tapa ajatella. Paikka paikoin kirja
onnistui huvittamaan oivallisilla huomioilla ihmisistä.
Dekkarille ehkä tyypillisiä harhauttavia ja käsittelemättä
jääneitä hämäysvihjeitä olisi kuitenkin voinut karsia ja tiivistää tarinaa
turhan märehtimisen sijaan. Lisäksi runsas määrä niin lampaita ja kohta myös
ihmisiä vaikeutti tarinan alkuun pääsemistä ja hankaloitti varsinkin kirjan kuuntelua.
Mietimme myös kirjan epädekkarimaista loppuratkaisua, joka yllätti kyllä osan
lukijoista, ja tuotti pienen pettymyksen.
Murha olikin itsemurha ja vähän masentava loppu kepeälle
lammastarinalle, joka ei sitten ollutkaan niin kepeä. Avoimeksi jäi monta yksityiskohtaa ja muun
muassa kysymys siitä kuka murhasi ”Kärppä” McCarthyn. Melmoth -lampaan sisäisen
äänen synkähköt viisauksien ”joskus
yksinolosta on hyötyä” alkuperä jäi sekin vähän epäselväksi. Ehkä Leonie Swannin
toinen teos on jatko-osa, josta selviää kesken jääneet villalanganpätkät.
Melko nopeasti kirjan teemat oli käsitelty ja keskustelu
kääntyi muun muassa kirjan lampaiden huumekokeiluista nuorison huumeongelmien ja
muiden toilailujen käsittelyyn koulussa. Puhuimme myös luotaajien
kymmenvuotisjuhlista. Päätettiin, että ne pidetään 14. tai 15.9. Mukaan keskustelemaan
saadaan kirjailija Inka Nousiainen ja luettavaksi teokseksi valittiinkin Inkan
itse ehdottama Arvaa ketä ajattelen. Seuraava luotauskerta on juhlan kunniaksi
omakustanteisesti ravintolassa, joksi ehdotettiin mm. Cellaa.
Sihteröi Riina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti