Tapasimme Truman Capoten klassikkoteoksen Aamiainen Tiffanylla (1958) parissa loppiaisena 6.1.2017. Novellipituinen romaani oli miellyttänyt monia, sillä se oli nopealukuinen, siinä tapahtui paljon ja ennen kaikkea se sisälsi hyviä ajatuksia. Teos oli mukaansatempaava.
Teos soljui nopeasti eteenpäin, se oli yksityiskohtainen ja yksinkertaisesti tempasi mukaansa. Kirjan voisi lukea uudelleen ja uudelleen. Keskusteluissa pohdimme eritoten päähenkilö-kertojan hahmoa sekä tietenkin Hollya, josta kirja etupäässä kertoi.
Kertoja oli "nobody", mutta kiinnostava. Pohdimme, oliko hän ihastunut Hollyyn. Osa meistä piti häntä nössönä, mutta totesimme myös, että hän tiesi, ettei saisi Hollya. Sikäli hän oli realisti. Ehkä hän tunsikin lähinnä veljellistä rakkautta Hollya kohtaan ja toimi Hollyllekin menetetyn veljen korvikkeena.
Kyseenalaistimme sen, ymmärsikö kertoja-päähenkilö Hollya kuitenkaan niin hyvin kuin antoi ymmärtää. Hänen kommenteissaan paljastui ennakkoluuloja. Hänen omat suunnitelmansa olivat epäselviä; hän oli eräänlainen tarkkailija ja vielä nuori. Joku totesi, että kertojassa kuulsi läpi 50-lukulaisen miehen katsantokanta.
Holly taas oli suorapuheinen ja sosiaalinen kaunotar, jolla oli loistava pelisilmä. Hän haaveili koko ajan jostain, kuten perheestä, mutta toisaalta arvelimme hänen käyttävän miehiä hyväkseen. Hän ei ollut prostituotu, mutta kenties escort. Hänellä oli varaa sanoa ei. Kysyimme, oliko Holly romantikko, oliko hän "lesbolainen", sillä kirjassa tätäkin aihetta sivuttiin.
Holly oli hyvä jutunkertoja ja huomiohakuinen. Sosiaalisten taitojensa, tyylinsä ja ulkonäkönsä ansiosta hän nousi ryysyistä "rikkauksiin", vaikkei mitään sen suurempaa omaisuutta saanutkaan koottua. Kysyimmekin, miten hän elätti itsensä: hän varasteli, sai vessarahaa ja maksatti miehillä elämäänsä. Pohdimme paljon Hollyn moraalia: hän teki omalla tavallaan tai logiikallaan ehkä oikein; hänen toimintansa oli tietoista hyväksikäyttöä.
Pienoisromaani oli aivan erilainen kuin siitä tehty elokuva, joka on laajalle yleisölle tutumpi kuin alkuperäisteos, osin Audrey Hebburnin hurmaavan roolisuorituksen ansiosta.
