Alice Martin kääntäjävieraana Luotaajissa & Lewis Carroll: Liisa ihmemaassa (9.6.2004)

 
10.06.2004 - 23:14

Luotaajissa eilen...
Paikalla Anjan luona olivat Tarja, Riina, Tintti, Pauliina, Katriina, Anja, Mira ja tietenkin vierailijamme, kääntäjä Alice Martin. Aiheena oli kääntäminen, erityisesti Alicen käännös Lewis Carrollin Liisa ihmemaasta (Alicen seikkailut ihmemaassa) ja muutama runo kirjasta Maailman runosydän.

Alussa kuuntelimme Anjan levyltä Liisaa ihmemaassa viroksi luettuna. Puhuimme mm. siitä, minkä ikäisille kirja on suunnattu - onhan tarinasta keksitty monenmoisia villejä tulkintoja. Alice itse piti kirjaa lastenkirjana, vaikka olikin kääntäessä säilyttänyt viktoriaanisen koukeroisia lauseita, jotka ovat hankalia aivan pienille lapsille. Meille selvisi myös, että Liisa ihmemaassa oli ilmestyessään ollut suorastaan vallankumouksellinen lastenkirjaksi, koska tarinalla ei ole opetusta. Olikohan tämä ensimmäinen lastenkirja, jossa esiintyy teema "aikuiset on tyhmiä"?  Kirjan Alicen itsevarma ja hiukan pikkuvanha käytös ihastutti, ärsytti ja ihmetytti. Käytöksen syyksi epäilimme viktoriaanista kasvatusta.

Ihmettelimme myös, miten sanaleikit kääntyvät toiselle kielelle. Miten sanaparista whiting/blacking tulee siika/vaaka? Alice oli päättänyt, ettei halua käännökseen viitteitä suomalaiseen kulttuuriin. Siksi irvikissasta ei voinut tulla Hangon kissaa (vaikka se hymyilee kuin hangon keksi) ja tuttu Liisakin oli vaihtunut Aliceksi. Runojen yhteydessä mietittiin mm. kääntäjän vapautta, loppusointujen ja tyylikeinojen säilyttämistä. Runojen kääntämisessä Alicen mielestä tärkeintä on eläytyminen ja runon
ymmärtäminen.

Seuraavasta kerrasta Katriina jo ehtikin lähettää postia.