4.4.2004

Nuruddin Farah: Elämisen lahja (4.4.2004)

 04.04.2004 - 23:06

Kokoonnuimme juuri minun luonani ja keskustelimme teoksesta Elämisen lahja. Paikalla olivat (tai osa on edelleen:) Tintti, Anja, Mira, Riina ja minä sekä lopuksi myös Pauliina. Teos oli pidetty. Erityisesti pidettiin sen rakkaustarinasta, joka oli yhtä aikaa kaunis ja realistinen, ei siirappinen. Kirjassa olevia uutispätkiä toiset pitivät turhina, mutta suurin osa kuitenkin mielenkiintoisina ja nykyaikaan linkittävinä. Lahjan antamisen teema sai meidät pohtimaan kirjan ulkopuolisiakin kokemuksiamme ja aiheesta lukemiamme analyysejä. Lahjan antamisen kulttuurisidonnaisuus ja systeemien monimutkaisuus oli saanut monet hämilleen lahjanvaihtotilanteissa. Kirjan kritiikki kehitysyhteistyötä kohtaan linkittyy myös lahjateemaan - kehitysyhteystyö kun harvoin on pyyteetöntä, vaikka länsimaalaisina niin saatammekin kuvitella.

Seuraava tapaaminen on sunnuntaina 16.5.Riinan Aasia-aiheisesta teosesittelystä valitsimme luettavaksemme Tong Sun teoksen Punainen lyhty. Teos on pienikokoinen ja siinä on vain 109 sivua, joten nyt ei kellään pitäisi olla ajanpuutteesta kiinni osallistuminen. Kirja kertoo kiinalaismiehen neljästä vaimosta, ja sen pohjalta on tehty suosittu elokuva, jonka myös seuraavalla kerralla ajattelimme katsoa. Jos joku sattuu asumaan ihan videovuokraamon vieressä, voi ilmoittautua mulle, mutta muussa tapauksessa voin käydä hakemassa sen ennalta. Jokainen voisi myös varautua tapaamiseen n. 50 sentin tai euron kolikolla, jotta voidaan jakaa huima kolmen-neljän euron vuokrausmaksu :)

Punainen lyhty -romaanin lisäksi päätimme keskustella muutamasta kiinalaisesta runosta, jotka on poimittu Pertti Niemisen suomennosvalikoimasta Silkkihiukset. Teos oli yhtenä lukuvaihtoehtona ja herätti paljon mielenkiintoa. Jottei jokaisen tarvitsisi hankkia teosta käsiinsä, kirjoitan runot mailini alaosaan.

Olen pyytänyt Luotaajiin yhtä Taiwanissa lapsuutensa asunutta, Kiinan kulttuuria ja kieltä hyvin tuntevaa opiskelukaveriani, joka voi (jos vain pääsee ensi kerralla paikalle) valottaa meitä runojen syvemmistä teemoista ja muutenkin taustoittaa keskustelua ja vastata kysymyksiin.

Huomasin juuri, että unohdimme valita seuraavan kerran kirjanehdottajan, mutta ehdotan että vuorossa olisi nyt Mira, joka ei ole vielä ehdottanut kirjaa, eihän? Kirjanehdottaja siis vastaa myös alun ääneenlukupätkästä: valitsee tuon kerran aiheeseen jollain tavalla johdattelevan tekstin ja lukee sen ääneen. Lisäksi kirjanehdottaja toimii ko. tapaamiskerran sihteerinä ja kirjoittaa tämän tiivistelmän ja infopaketin seuraavasta tapaamisesta. Tarjoiluvastaavanahan toimii uuden käytäntömme mukaan tuvantarjoaja eli ensi kerralla Sampo.
Tapaamisiin,
Katriina

Ne luettavat runot, jotka ovat kaikki Tzu-yeh lauluja:

**

Kun olin sinuun vasta tutustunut,
toivoin jo kahden sydämen yhtyvän -
mistä minä tiesin, ettei siitä valmista synny,
kun sovittaa lankaa rikkonaisiin kangaspuihin.

**
Sen jälkeen kun erosin armaastani,
ei ole kulunut päivää,
                 etten olisi huokaillut.
Korkkipuu kasvaa tiheäksi metsäksi -
miten suru voi kasvaa näin suureksi?
**
Jos istutat lootuksen korkealle mäelle
pääset sen luokse vain takiaislaakson kautta.
Totisesti, yhden kukan takia
saat kahlata vaivojen halki.

**

Eron jälkeen kyynelten virrat yhtyvät.
Ajattelen sinua täynnä surua:
sisukseni ovat silppuna,
maksani hakattu pieniksi paloiksi.

**

Lootuslammen keskellä
on punainen hyvimaja, seiniä vailla.
Kallisarvoisella matolla,
                 jadekoristeisessa vuoteessa
täyttyy syvä rakkautemme.

**

Kuulas kaste pysyy maassa aamusta iltaan,
yön pitkän puhaltaa jäätävä tuuli,
Muistan armastani: hän kaipaa lämmintä ylleen.
Nousevan kuun valossa helskytän kangaspuita.