20.5.2004
Tong Su: Punainen lyhty & kiinalaisia rakkausrunoja (16.5.2004)
20.05.2004 - 23:07
Luotaajat kohtasivat jälleen sunnuntaina 16.5. Tällä kertaa Sampon luona Lauttasaaressa. Mukana olivat Pauliina, Riina, Mira, Helka, Sampo, Katriina, Tintti ja vierailevana tähtenä Salla. Lähes kaikki olivat lukeneet Tong Sun Punaisen lyhdyn. Lisälukemistona oli Pertti Niemisen kokoamasta ja suomentamasta teoksesta Silkkihiukset muutamia rakkausrunoja, jotka luimme ääneen ja analysoimme lyhyesti. Helposti lähestyttävät runot muodostivat kauniita kuvia, mutta syvempiä merkityksiä pystyimme vain arvailemaan ja aavistamaan. Mitä kangaspuut voisivatkaan symbolisoida?
Mira johdatteli meidät Punaisen lyhdyn aiheeseen lukemalla ensin uutisen jalkavaimoja koskevasta lainsäädännöstä Kiinassa sekä pienen romaaninpätkän miehestä, joka ei vielä 17 vuoden jälkeen saanut eroa ensimmäisestä vaimostaan naidakseen toisen. Punainen lyhty sai arvosanan seitsemän. Kaikki pitävät sen lyhyydestä ja helposta luettavuudesta. Vaikka kirjaa luonnehdittiin mielenkiintoiseksi, kenties sen hitaudesta tai suppeudesta johtuen, Luotaajat eivät suosittele sitä uudelleen luettavaksi. Kirja innosti meitä pohtimaan kiinalaista kulttuuria, joka näkyi kirjassakin mm. meitä kummastuttavina tunteenilmauksina ja paikoin rajuina kohtauksina muuten seesteisessä kerronnassa. Päähenkilön kohtalo sai pohtimaan naisen asemaa muutenkin ja huomasimme, kuinka jalkavaimoja löytyy muualtakin kuin Kiinasta.
Seuraavan kerran Luotaajat kokoontuvat 9.6. Silloin saamme vieraaksemme suomentaja Alice Martinin, joka olikin Miran esittelemien kirjojen teemana. Luettavaksi valitsimme Lewis Carrollin Alicen seikkailut ihmemaassa sekä muutama Alice Martinin suomentama runo, jotka hän toivoo myös luettavan. Runot löytyvät kirjasta Maailman runosydän. Alice tuo paikalle alkuperäiset runot verrattavaksi.
Maya Angelou: Minä nousen aina s. 498-499
James Mcauley: Pietà s. 648
Christina Rossetti: Kaiku s. 659 ja
Laulu s. 661- siitä on kiinnostavaa katsoa myös vanhempaa suomennosta,
jonka voin kaivaa esiin
Shelley: Musiikki s. 660
Ensi kerralla sihteerinä toimii tämän kerrran kirjaehdottaja eli Mira ja uutta kirjaesittelijää ei sovittukaan... Kenenköhän vuoro? Jos joku ei ole vielä ehdottanut kirjoja, mulle meiliä asap. Muuten ehdotan ehdottajaksi Tinttiä. Muistakaa ilmoittaa Anjalle viimeistään 6.6. oletteko tulossa!
Nautinnollisia lukuhetkiä hyvät Luotaajat!
T:Riina
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Katriina kirjoitti 24.09.2006 - 23:12
VastaaPoistaHeips luotaajat!
Seuraavan kerran kirjaesittelijää ei valittu siksi, että seuraava
tapaaminenkin on erikoisilta, johon saapuu vierailijaksi lyriikantutkija
Sakari Katajamäki Helsingin yliopistosta. Viime tapaamisessa ehdotin, että
lukisimme joko Katajamäen jonkun tutkimuksen tai hänen tutkimiaan runoja,
ja runot saivat enemmän kannatusta. Kysyn vielä Katajamäeltä tarkemmin,
mitä runoteosta hän meille suosittelee. Jos hän antaa useita vaihtoehtoja,
voidaan valita niistä seuraavalla kerralla.
Aion muuten kutsua Käännös-Luotaajiin vierailijoiksi osakuntamme
Lukupiirin, joten mukaan saattaa tulla pari tuntematonta tyyppiä. SatO:n
lukupiirin toiminta on kuitenkin ollut kovin hiljaista, joten tuskin montaa
henkilöä sieltä tulee paikalle, jos ketään.
Yhteislähdöstä vielä: tarkka tapaamispaikka Rautatieasemalla on sisällä
aikataulujen alla, Minuuttibaarin edessä.
Tapaamisiin!
Katriina
Ääneenlukua?
VastaaPoista24.01.2004 - 22:53
Istuessani junassa Helsingistä Poriin kuulin eilen, kun kaksi naista
keskusteli "lukemiskerhosta". Tai toinen heistä kertoi, miten ulkomailla
ollessaan (Englannissa vissiin) oli kuullut tuosta "lukemiskerhosta", joka
oli hänestä vallan hullunkurinen ajatus. Siinä ihmiset kokoontuivat joka
viikko yhteen ja lukivat ääneen jotain klassikkokirjaa. "Kyllä siinä
vissiin sitten kuitenkin tutustuu niihin ihmisiinkin", nainen kommentoi. :)
Meidän kirjallisuusryhmä on mielestäni hedelmällisempi malli, tarjoaahan
se keskusteluja, mutta sain idean, että tuosta mallista voisi ottaa meille
mausteeksi tuon ääneenlukemisen. Itse ainakin tykkään kuunnella, kun joku
lukee ääneen kaunokirjallisuutta, ja kovin harvoin siitä nykyään saa
nauttia. Oon jostain lukenut, että kaunokirjallisuuden kuunteleminen on
jotenkin kehittävä hommeli - ja mukava ainakin, tulee mieleen lapsuuden
iltasadut :)
Joten ehdotan, että voitaisiin tästä lähtien jokaisen Luotaajat-tapaamisen
alussa kuunnella hetki ääneenluettua novellia/runoja/pakinaa tms.
Vastuussa valinnasta ja lukemisesta voisi olla aina sen kerran kirjaa
ehdottava, koska hän ainakin olisi paikalla, mutta hänellä ei olisi vielä
liikaa muuta tehtävää, kuten esim. emännällä. Ehdotettavia kirjoja
valitessa olisi muutenkin luontevaa samalla valita pätkä ääneenluettavaksi.
Ajattelin, että se voisi olla mitä tahansa kaunokirjallista kohtuullisen
mittaista (ehkä 5-10 min?), tietenkin olisi hyvä, jos se jotenkin
johdattaisi saman kerran aiheeseen tai toisi siihen jotain lisänäkökulmaa
ja ajateltavaa. Kuuntelemaan rauhoittuminen olisi muutenkin musta hyvä
alku tapaamiselle, kun ainakin mulla on joskus vaikeuksia hypätä
viikonlopun menosta syvälliseen kirjakeskusteluun (tulee mieleen sata
muuta juttua josta haluaisi puhua muitten kanssa jne).
Mitä mieltä olette? Esittäkää kantanne! Jos idea saa kannatusta, niin voin
siis itse valita ja lukea seuraavan kerran jutun, kun kerta ehdotan kirjaa.
Katriina
Terhi kirjoitti 24.09.2006 - 22:55
VastaaPoista"Hei!
Minusta ääneenlukeminen kuulostaa hyvältä. Valitsevatko kaikki jonkun
pätkän jonka lukvat, vai ne jotka haluavat vai vain yksi?"
Hyvää viikkoa!
Terhi Rinkinen