Katri Lipson: Kosmonautti (15.11.2009)

23.11.2009 - 22:06

Tervehdys pimeään!

Luotaajat kokoontuivat 15.11. Paikan päällä ennätysmäärä osallistujia (sekä syötävää): Riina, Tapio, Johanna, Mirkka, Mika, Katriina, Aino, Riitta, Pauliina, Enni, Jenni ja Teresa.

Kosmonauttia pidettiin lukemisen arvoisena ja kiinnostavana sekä kielellisesti taitavasti toteutettuna, toisaalta sen arveltiin kuitenkin unohtuvan mielestä melko nopeasti. Kirjan kerronta on aukkoinen ja jättää lukijalle tulkinnan varaa. Eri näkemyksiä oli mm. siitä, saiko opettajaansa ihastunut Serjoza vastakaikua vai arvostiko opettaja häntä vain hyvänä oppilaana.
Tarinan sijoittumista köyhään Murmanskiin pidettiin osittain onnistuneena. Toisten mielestä taas neuvostoliittoankeus vaikutti päälleliimatulta. Ihmisten henkilökohtaisten suhteiden monimutkaisuus ja kommunkaation vaikeus oli kuvattu hyvin. Yksimielisyys vallitsi kuitenkin siitä, että kaikki tarinan säikeet (esim. dokumenttiohjaajan junamatka) eivät olleet tarpeellisia. Romaani tarjosi kerronnallisen rakenteensa sekä tarinansa kautta pureskeltavaa, mikä ei ole juuri koskaan huono asia.

Seuraavaksi luettavaksi valittiin Ray Bradburyn romaani Fahrenheit 451 (julk. 1953). Tapaaminen Ainolla maanantaina 4.1.2010 klo 17.
Voikaa hyvin ja muistakaa lukea :)

johanna

Pablo Tusset: Parasta mitä voisarvelle voi tapahtua (4.10.2009)

23.10.2009 - 20:17

Pauliinan luona lokakuun alussa luotaamaan kokoontuivat Riina, Johanna, Teresa, Mirkka, Pauliina sekä minä ja mukana hyöri myös yksi hampaallinen olmi. Tällä kertaa tarkastelussa oli nettiäänestyksellä valittu Pablo Tussetin esikoisteos Parasta mitä voisarvelle voi tapahtua.

Kirjan todettiin olleen nopeaa ja kevyttä luettavaa ja siitä oli ihan pidettykin, mutta päähenkilö Pablo koettiin ärsyttävänä. Esille tuli syytöksiä sovinistisuudesta, mutta pitkän keskustelun päätteeksi totesimme ylipainoisen antisankarin sovinistisuuteen syyttömäksi, sillä hän oli enemmänkin vain itsekäs ja kohteli kaikkia huonosti, naisia melkeinpä paremmin kuin miehiä. Naiset oli teoksessa kuvattu kuitenkin hyvin pintapuolisesti ja kaikki hahmot oli kovin stereotyyppisiä.

Viihdyttävän kirjasta teki sen huvittavat osuudet. Poimimme esimerkiksi päähenkilön kohtaamisen pikkulapsen kanssa:

"Kauhistus: otuksella ei ole hampaita.
Pelosta pahoinvoivana yritän olla kiinnittämättä huomiota kummajaiseen ja loikkaan sen yli. Kälyni on ilmeisesti tottunut olmiin ja kumartuu minkäänlaista inhoa osoittamatta nostamaan sen syliinsä, jolloin otus ilmiselvää älynpuutetta osoittaen alkaa kurluttaa ja taputtaa käsiään ilman näkyvää syytä."

Pablo paljastui kuitenkin ihan fiksuksi ja filosofiseksi, mutta on vain äärettömän hedonistinen ja esimerkiksi toteaa matkailun ja lukemisen olevan pelkkää itsepetosta, eikä siksi moisia turhuuksia enää harrastakaan. Kirjan loppuratkaisu jäi vähän hämäräksi, mutta löysimme tapahtumista jopa kasvutarinan päähenkilön ja tämän vastakohtaisen veljen välien lähennyttyä vaikeuksien kautta. Teoksen loppuosa myös hieman perustelee Pablon elämässään tekemiä erikoisia valintoja ja lopulta totesimme, että tällä Pablolla on valinnoissaan joku ihan hyväkin pointti.

Luotaajat kokoontuvat seuraavan kerran 15.11. klo 16 Riinalla (osoitteessa X) ja luodattavana kirjana on Katri Lipsonin Kosmonautti, joka on voittanut mm Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon.
Mukavaa viikonloppua ja kirjamessuja !

Terveisin Aino

Irène Némirovsky: Tanssiaiset (16.6.2009)

10.08.2009 - 16:57

Viimeksi luimme kesäkuun alkajaisiksi Irène Némirovskyn Tanssiaiset. Se oli lyhyt mutta innokasta keskustelua herättänyt tarina tanssiaisten valmisteluista ja samalla murrosikäisen tytön suhteesta vähän onnettomaan ikuista nuoruutta tavoittelevaan äitiinsä. Kannattaa lukea itse!

Seuraavaksi luotaamme Einar Már Guðmundssonin Maanpäällisiä unelmia keskiviikkona 19.8. klo 17 joko Tervasaaressa Liisankadun päässä tai Espresso Edgessä Liisankadun melkein toisessa päässä. Ainon pitäisi olla kirjanehdottaja.

Vähän vielä lomasekaisin terveisin
Riina

Franz Werfel: Kirje naisen käsialalla (19.5.2009)

29.05.2009 - 23:07

Servus luotaajat,
viime tiistaina teemana oli Franz Werfelin Kirje naisen käsialalla. Paikalla huikeat kuusi teoksen lukenutta!

Kirjassa huomiota oli herättänyt erityisesti naisen asema 1930-luvulla ja syyllisyyden tunne sekä poliittisella tasolla liittyen holokaustiin että yksityisellä ihmissuhteiden tasolla. Rikas perijätär Amelie ja yliopistolla uraa tehnyt Vera ovat hyvin vastakkaisia hahmoja, ja pohdimme miten olosuhteet ja perhetaustat olivat vaikuttaneet heidän toimintamalleihin ja ratkaisuihin. Päähenkilö Leonidas kameleonttimaisena ja selkärangattomana kiipijänä herätti negatiivisia viboja. Ihmettelimme hänen pinnallista suhtaumista elämään ja toisaalta sitä, miksei hän pystynyt irottaumaan ylellisestä elämätavasta, vaikka hän osittain tuntui haikailevan jonkin muun perään.
Tiivis kirja tarjosi siis reilusti pureskeltavaa.

Seuraavaksi luupin alla toinen pienoisromaani: Irène Némirovskyn Tanssiaiset. Tarina nousukkaista tämäkin - tällä kertaa tosin naisen käsialaa ja Pariisiin sijoittuen. Némirovsky oli Werfelin aikalainen.

Tervetuloa sankoin joukoin Tervasaareen ti 16.6. klo 17 (sateen sattuessa Espresso Edge Liisankadulla).

Tanssiaisten jälkeinenkin kirja saatiin jo sovittua: Einar Már Guðmundssonin Maanpäällisiä unelmia.

Peace,
Johanna