Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani (6.9.2007)

07.09.2007 - 00:17

Luotaajat tapasivat tänään olusilla Kallion kulmilla. Pussikalja vaihtui
baariksi sateen takia. Selvästikin Kalliossa tapahtuu - iltaan mahtui
entisiä ja uusia heiloja, eksymisiä ja mahdollisesti romaanin Gabrielakin
oli noussut haudastaan, tai ehkei ollut edes oikeasti kuollut.

Pussikaljaromaani herätti tunteita puoleen ja vastaan. Rimmisen
kirjoitustyyli - tapa tunkea virkkeet täyteen substantiiveja ja tavoiteltua
ironiaa - ärsytti osaa. Teoksen lempeys ja ystävyyden arvostus sekä osuva
nimi herättivät positiivisia tuntemuksia. Pussikaljaromaanin huumori jakoi
myös hiukan mielipiteitä - puolet lukijakunnastamme oli naureskellut sille
jopa ääneen, puolet lähinnä hymissyt.

Seuraava tapaaminen on Riinalla sunnuntaina 14.10. klo 18 alkaen.
Luettavaksi valitsimme Virginia Woolfin Mrs Dallowayn. Kyseinen klassikko on
ollut pohjana esim. Tunnit-romaanille ja -elokuvalle. Mrs Dallowayhyn
linkittyy myös Pussikaljaromaani - molemmat kuvaavat yhden päivän
tapahtumia. Miesnäkökulman jälkeen siirrymme siis vahvaan naisnäkökulmaan.

Lisäinfoa teoksesta.
Tervetuloa!
Riina ja Katriina

William Burroughs: Alaston lounas (14.8.2007)

14.08.2007 - 19:31

Hei hei heiluvillenne rakkaat Luotaajat!

Tänään Tervasaaressa stiljoonat moskiitot levittivät paikalle saapuneiden luotaajien ylle paiseita. Hiki norui virtana kaikista taipeista ja muuttui limaiseksi spermaksi ja nousi pilveksi taivaalle. Sihteeri ahmi itseensä Alastonta lounasta buliimikon halulla. Ylensyöneenä oli pakko oksentaa tämä kaikki ulos. Olotilaa kokemuksen jälkeen voisi kuvailla kirjaimilla VMP tai hurjaa ysikytlukua muistellen EVVK (vai oliko se joskus muulloin?).

Harhojen läpi kuulen kuinka joku yrittää ylistää Burroughsia – voi kyrpä mikä pervo – ja vetoaa tyypin tyylitajuun ja rohkeuteen kirjoittaa jotain omaperäistä. Mä pääsin mukaan yhdelle tripille ja ihan siisti matka olikin: valokuvantarkkoja välähdyksiä jostain hautajaissaattuesta. Yhtäkkiä olinkin makaamassa nurmikolla ja jotkut pukevat ylleen naamiaisasuja. Lounas jää kesken. Johtuiko estoistani yhtyä täysillä mukaan orgioihin vai pelostani kadota lopullisesti beatin uumeniin, en tiedä.

Demokratia hajosi hetkeksi. Diktaattori ei halunnut vielä jättää päihteitä, vaan määrää kaikki luotaajat lukemaan seuraavaksi Mikko Rimmisen Pussikaljaromaanin. Sen tyyleistä voidaan keskustella pussikaljalla Kalliossa joskus kuukauden päästä. Jos demokratia saadaan taas nousemaan rappiosta voidaan diktaattorin ehdotuksesta 6.9. vielä keskustella. (Se sai outoja kiksejä noista numeroista). Kohdataan n. klo 18 Sörkän metroaseman edessä.

T:Riina

Burroughsin elämänkerta

Neil Gaiman: Coraline varjojen talossa (10.6.2007)

12.06.2007 - 13:40

Hei Luotaajat!

Tapasimme sunnuntaina luonani Riinan, Anun, Teresan ja itseni voimin, ja keskustelimme Neil Gaimanin kirjasta Coraline (varjojen talossa). Kirja herätti yllättävän vähän mielipiteiden vaihtamisen tarvetta - totesimme, että se oli mukava satu, jollaisia on lukenut ennenkin. Vertasimme kirjaa Narnia-sarjaan ja Liisaan Ihmemaassa.

Fiilikset olivat kuitenkin olleet eri lukijoilla erilaiset kirjaa luettaessa: joku piti todella paljon, joku oli jäänyt kirjan jäljiltä viileäksi. Mielestämme se kuitenkin hieman hitaasta alustaan parani loppua kohden, ja loppuhuipennus oli todella jännittävä. Pidimme Coralinea ehjänä satuna tai fantasiakirjana. Emme päätyneet kuitenkaan luokittelemaan sitä kumpaankaan kastiin.

Keskustelimme Gaimanin myötä myös kielestä ja kääntämisestä ja pohdimme kirjassa olleiden runojen käännösten onnistuneisuutta. Lisäksi teoksen sukupuoliroolit herättivät pienen ryöpsähdyksen sanoja: olivatko Coralinen sukupuoliroolit sittenkään vapautuneet perinteistä, kuten ehkä aluksi tuntui? Ilkeä (vara)äiti(puoli), nukkeleikit, työteliäs isä, taiteellinen äiti... Joku taisi kuitenkin todeta, että lapset olivat kirjassa (ja ovat ehkä muutenkin) melko sukupuolettomia. Pohdittiin myös vangittujen varjolapsien sukupuolisuutta - yksi niistä toi mielikuvan 1700-luvun englantilaisista tyttömäisistä pojista.

Coralinella on selvästi kasvatuksellinen aspekti, mutta poiketen vanhan ajan lastenkirjoista se on suunnattu kahtiaalle: lapsille ja aikuisille. Onko hyvä jättää lapsi leikkimään niin yksin kuin Coraline jätettiin? Toisaalta juuri yksinäisyys ja tylsistyminen mahdollistivat Coralinen seikkailut toiseen maailmaan.

Keskustelusta siirryttiin vapaasti moniin muihin mielenkiintoisiin ja henkeviin aiheisiin viinin voimin. Luotaajat vetäytyivätkin yöpuulle tällä kertaa harvinaisen myöhään, noin kahden-kolmen aikaan yöllä.

***************************************************************************

Seuraavaksi tapaamme klo 17 elokuun 14. pvä, joka on tiistai. Paikkana on Tervasaari, jos kelit suosivat, muutoin nähdään Riinan luona. Kirjaksi äänestettiin Tarjan tekstiviestillä ehdottamista Beat-henkisistä teoksista William S. Burroughsin Alaston lounas, jota on saataville mm. kaupunginkirjastosta. Seuraava kirjojen esittelijä on Teresa.

***************************************************************************

Hyvää lomaa kaikille, kuulemisiin ja näkemisiin!
Luotaajien puolesta
sihteeri Pauliina

Bulbul Sharma: Munakoisojen kiukku (15.4.2007)

16.04.2007 - 08:48

Luotaajat juttelivat eilen Riinan luona intialaisesta novelleista ja ruokaohjeista koostuvasta Bulbul Sharman teoksesta Munakoisojen kiukku. Luotaaminen oli tällä kertaa nimen omaan juttelemista, sillä teos ei ollut sykähdyttänyt ketään. Päinvastoin pidimme kirjaa epämääräisenä harrastelijatekstinä. Myös suomennos ärsytti: suomentaja oli sekoittanut ohjeisiin omia ajatuksiaan, vaikkei tuntunutkaan aina olevan perillä intialaisesta ruokakulttuurista tai siitä, miten ohjeita voisi soveltaa Suomen oloissa. Muutenkin käännöksessä olisi ollut hiomisen varaa; joku mainitsi, että muutamat lauseet oli luettava kahdesti, jotta ymmärsi niiden vaikeaselkoisuudesta jotain. Kieli ei ollut harmonisesti muotoiltua, rikasta suomea, joten ainakin osa meistä oli jäänyt miettimään, miten kirjan luokittelisi: kaunokirjallisuudeksi vai keittokirjaksi - vai joksikin muuksi.

Erityisesti useimpia oli ärsyttänyt viitemerkinnät: monet niistä olisivat olleet käännettävissä suoraan tekstiin suomeksi  (esimerkiksi pradhan = kyläpäällikkö). Vain sellaiset sanat, joille ei käännösvastiketta olisi kovin luontevasti löytynyt, olisi voinut upottaa viittauksin sivujen sekaan, ei kirjan loppuun. Viitemerkintöjen hakeminen kun oli nyt hankalaa selailemista.

Muotoilun ohella kritisoimme kirjan sisältöä: Kirjailija tuntui vahvistavan Intiasta ja intialaisuudesta vallalla olevia stereotypioita. Kirjan hahmot olivat lisäksi melko pessimistisiä tyyppejä. Myöskään novellien kaaret eivät kantaneet: kirjailijalla tuntui kyllä olevan jokaisessa novellissa jokin idea, mutta sen käsitteleminen ei ollut kovinkaan monipuolista. Tuntui, että ideat eivät kantaneet loppuun asti.

Teos jätti Luotaajat tyhjiksi; keskustelu lähtikin monesti muille raiteille ja muista aiheista puhuminen tuntui huomattavasti mielenkiintoisemmalta. Parasta intialaista antia illan aikana taisivat olla kirjan sijaan Riinan kokkaama maukas kasvispata, pita/naan-leivät ja intialaismausteinen tee. Kirjan reseptejä Riina ei ollut kokeillut, emmekä me muutkaan niistä vakuuttuneet: ne kuulostivat vähän vaikeilta. Mukavilta vaikuttaneet tarinoissa esiintyneet ruokalajit eivät kaikki olleet saaneet reseptiään kirjaan, mikä harmitti osaa meistä. Muutama mukava ohje teoksesta toki löytyi.
Konseptina ruokaohjeista ja niihin liittyvista tarinoista koostuva teos on kuitenkin mainio ajatus. Hyvin toteutettuna sellainen saattaisi houkutella lukemisesta vähemmän kiinnostuneita kaunokirjallisuuden maailmaan. Bulbul Sharmankin teos saattaisi toimia (hieman editoituna) opetusvälineenä esimerkiksi kotitalouden tunneilla - kiittelimme kirjaa myös sen maanläheisyydestä. Sen lukeminen oli kaikesta huolimatta ihan leppoisaa. Teos toi esille runsaan tuoksujen ja makujen maailman, vaikkakin kliseisenä.

*****

Ensi kerralla tapaamme lastenkirjallisuuden merkeissä keskiviikkona 23.5. klo 19 luonani Sörnäisissä (tulo-ohjeet s-postilla). Luodattavana on Neil Gaimanin kuulemma mainio Coraline (suomennoksen nimi on Coraline varjojen talossa). Teosta on saatavissa edulliseen hintaan esimerkiksi Akateemisesta kirjakaupasta: pokkarina alkukielinen 6 e, suomennos 7,90. Myös kaupunginkirjastosta teosta näyttää löytyvän mukavasti.