Ursula le Guin: Osattomien planeetta (12.4.2003)

 

13.04.2003 - 22:45

Hipsansaa!

Luotaajat tapasivat eilen 12.4. Tintin luona Kruununhaassa. Paikalla olivat
Tarja, Anne, Sampo, Pauliina, Tintti ja Katriina. Osattomien planeetta oli
herättänyt lukijoissa huvitusta ja sitä pidettiin aika kliseisenä, vaikka
teosta arvioitaessa pitääkin tietysti muistaa sen kirjoittamisajankohta.
Anarreksen ja Urraksen vertailu ja yhteiskunnallinen tematiikka koettiin
mielenkiintoiseksi; pohdimme esimerkiksi sitä, onko Anarreksessa kyse
utopiasta vai dystopiasta. Anarreksen nimi herätti ärtymystä - kysehän ei
kuitenkaan ollut pohjimmiltaan anarkistisesta valtiosta. Anarreksen ja
Urraksen naisten jyrkkä vastakkainasettelu tuntui hupaisalta, samoin
feminististen kannanottojen vääntäminen rautalangasta. Totesimme kuitenkin,
että kirjan kaikkia hymyilyttäviä kohtia ei voi sälyttää Ursula le Guinin
harteille, vaan osasyynä kielen tökeryyteen on todennäköisesti huono
kääntäjä. Ankarasta kritiikistä huolimatta kaikki pitivät Osattomien
planeetan lukemista antoisana kokemuksena ainakin siksi, että harva oli
aiemmin lukenut scifiä.

Tapaamisessa oli mukana kaksi ensikertalaista, Sampo ja Pauliina, jotka
molemmat kertoivat hiukan myös lukutaustastaan. Lisäksi Tintti ja Sampo
kertoivat vielä näkemyksiään Rajatapauksista - Tintti piti kirjaa kauniin
eleettömänä, Sampo taas suhtautui siihen ristiriitaisesti, eikä pitänyt
kirjailijan tavasta kuvata asioita.

Seuraavan kerran tapaamme sunnuntaina 25.5. klo 18.00.
Seuraavaksi kerraksi valitsimme Annen neljä maanosaa kattavista
ehdotuksista Don DeLillon romaanin Esittäjä (alkuperäisteos The Body
Artist). Tämä 2001 ilmestynyt amerikkalainen romaani on viime aikojen
lukuvalinnoistamme poiketen ohuen ohut, runsaat sata sivua, joten ensi
kerralla ehkä olemme kaikki kerenneet lukea koko romaanin :)
Seuraavalla kerralla kirjaehdokkaat esittelee Sampo, ja sihteerinä &
tarjoiluvastaavana toimii Anne. Jos ette pääse tapaamiseen, muistattehan
ilmoittaa asiasta sekä Annelle että Tarjalle.
Antoisaa lukukokemusta!
Katriina

Ps. Seuraavaa tapaamista edeltävänä päivänä eli lauantaina 24.5. juhlitaan
Satakuntatalolla mun 22-vuotissynttäreitäni (oikea syntymäpäivä 26.5.), ja
olette kaikki lämpimästi tervetulleita - merkatkaahan kalentereihinne jo
nyt niin kauan kun/jos tuo päivä vielä on vapaa =)

Peter Hoeg: Rajatapaukset (16.3.2003)

 

16.03.2003 - 22:41

Hyvät Luotaajat!

Tapasimme tänään, jännittävänä vaali-iltana, mun luona ja keskustelimme
Peter Hoegin teoksesta Rajatapaukset. Paikalle pääsivät lisäkseni Tarja,
Anne, Merike, Tintti ja Riina. Riinalle tämä tapaaminen oli viimeinen
pitkään aikaan (nyyh), Riinahan lähtee 3.4. matkaoppaaksi Haniaan,
Kreetalle, vähintäänkin kolmeksi kuukaudeksi, joten Riina halusi huolehtia
tarjoilusta ja leipoi meille herkullista sienipiirakkaa.

Hoegin romaani oli herättänyt kaikissa ajatuksia, vaikka valitettavasti
kirjan lukeminen oli vielä aika monella kesken, muutamalla pahasti.
Päätimmekin jatkaa keskustelua vielä ensi kerralla, ennen seuraavan
romaanin käsittelyä. Silloin myös uusi jäsenemme Sampo, joka on lukenut
Rajatapaukset muttei päässyt mukaan tällä kertaa, pääsee kertomaan
näkemyksiänsä. Tällä kertaa keskustelimme mm. kirjan mielenkiintoisesta
näkökulmasta (tapahtumat nähty rajatapauksien silmin), koulukokeiluista,
yhteen malliin ahtamisesta ja ystävyyden & ihmissuhteiden
välttämättömyydestä.

Seuraava tapaaminen päätettiin pitää lauantaina 12.4. klo 19.00 --> Tintin
luona Kruununhaassa.Seuraavalla kerralla sihteerinä ja samalla siis tarjoiluvastaavana toimii
Tarja. Kirjan esittelijän unohdimme valita, mutta jos vain Annelle sopii
ja hän pääsee paikalle, niin ehdotan, että seuraavalla kerralla Anne
esittelee meille ehdokkaansa.

Jatkamme tosiaan hiukan Rajatapauksienkin käsittelyä, mutta pääpuheenaihe
tulee kuitenkin olemaan Ursula le Guinin teos Osattomien planeetta. Kirjaa
on saatavilla hyvin ainakin Kaupunginkirjastosta, hyllyssä sitä on tällä
hetkellä mm. Kulosaaressa, Oulunkylässä ja Maunulassa (jos joku haluaa
vaikka käydä tutustumassa Sydänkohtausten miljööseen ;)
Ja muistattehan/tiedättehän, että Kaupunginkirjastoa käyttäessä ei tarvitse
edes vaivautua itse siihen kirjastoon jossa kirja on, vaan voi tilata
kirjan netin kautta (http://www.helmet.fi/) haluamaansa kirjastoon ja käydä
ohikulkumatkalla hakemassa sen. Palvelu maksaa kyllä 0,5 euroa, mutta itse
ainakin maksan puoli euroa mielelläni, kun voin sen avulla vain poiketa
koulumatkalla Kirjakaapelissa hakemassa kirjan päivän tai parin kuluttua
tilaamisesta.

Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee paikalle ensi kerralla!
Lukuintoa,
Katriina

PS. Jos teillä on kavereita, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita
vapaamuotoisista kirjallisuuskeskusteluistamme, niin Luotaajiin voidaan
toki ottaa uusiakin jäseniä, kysykää ihmeessä mukaan!

Kari Hotakainen: Sydänkohtauksia (23.2.2003)

25.02.2003 - 22:40

Viimekertaisen tapaamisemme teema oli siis Kari Hotakaisen Sydänkohtauksia. Paikalla oli valitettavan vähän porukkaa, mutta keskustelu oli sitäkin kiivaampaa ja mielenkiintoista.

suurin osa paikalla olleista piti Hotakaisen huumorista ja osasi samaistua Raimon roolihahmoon. kirjan sanomasta syntyi monia mielikuvia: kannanotto työttömyyteen ja se, että ihminen, jolla ei varsinaisesti ole maailmassa paikkaa, luo itsellensä haasteita ja tarkoituksia ja saa täten itsellensä ja elämällensä luotua raamit. Raimon tapauksessa harrastuksesta tuli jopa pakkomiele. Oliko Raimo hulluuden rajamailla? Myös perheen tarkoitus tuli vahvasti esille. Perhe oli aito, jota kumpikin, sekä Ilona että Raimo, arvostavat.

Totesimme sen, että ne, jotka asennoituivat kirjaan alusta asti huumorimielellä, tykkäsivät siitä. Sitävastoin liian vakavasti otettuna, kirja tuotti ahdistusta ja mielipahaa. Tällöin aihe eikä kirja säväyttänyt ja kokonaisuus jäi jopa synkäksi ja pirstaloituneeksi.

Raimon eläessä omassa toivemaailmassaan, hänen vaimonsa Ilona on kirjan lähestulkoon ainoa realistinen hahmo. Kuitenkin naisasiat sivuutettiin lähes täysin kirjassa, vaikkakin elokuvantekijöille Ilona tuntui olevan suurempi uhka kuin Raimo.

Kirjan aloitus oli onnistunut, mutta loppua kokonaisuus hälveni. Lopun ratkaisu jopa muistutti hieman elokuvakäsikirjoitusta, kun Raimo saa pannusta päähänsä - pääsiköhän Raimo vihdoinkin draaman makuun, tahattomasti, mutta verisesti... Raimon ollessa onnellinen poikansa nimen esiintymisestä elokuvan lopputeksteissä osoitti, että hän palasi jollain lailla takaisin maan pinnalle.
Kirjassa oli hyviä hehkutuksia, mutta välillä myös turhia yliampumisia. Hauska kieli ja kielenkuljetus miellyttivät. Mieskuvaus todettiin mielenkiintoiseksi. Yllättävää oli myös se, kuinka hyvin Hotakainen osaa kuvailla mm. naisen seksuaalisuutta.

Hotakaisella on rankka tapa käsitellä aitoja olemassaolevia ihmisiä ja maalaa nämä hyvin tarkasti.

Tässäpä hiemän ajatuksia ja analyysejä. Kiitokset teille kaikille kuluneesta syksystä ja keväästä. On ollut suuri ilo ja nautinto päästä jakamaan ajatuksia kanssanne!

Tapaamisiin taas ensi syksyyn!

terv
Laura Reimaa

Rebecca Wells: Jumalaiset Jaja-siskot (17.1.2003)

 

18.01.2003 - 22:35

Heissuli kaikki Luotaajat!

Eilen tapasimme Jaja-siskojen teemalla. Läsnä oli myös aivan uusia
Luotaajia: Afrikantutkijat Tintti, Tarja ja Anne. Peruskalustosta
keskustelemassa olivat Katriina, Laura, Mirkka, Merike ja Riina. Tarjoiluna
oli jokaisen tuomista kasviksista ja hedelmistä tehtyjä tikkuja ja
hedelmäsalaattia sekä juomana Lauran ja Riinan tarjoamaa viiniä keskustelun
lutviuttamiseksi. Virallisen jaja-keskustelun jälkeen esittelimme itsemme ja
kerroimme vähän lempikirjoistamme. Suurin osa Luotaajista paljastui
himolukijoiksi lapsuudesta alkaen. Mukaan mahtui tosin myöhäisheränneitä
sekä niitä, jotka välillä ovat pitäneet pidempiä taukoja lukemisessaan.

Jumalaiset Jaja-siskot saivat keskusteluissamme kehuja ympäristön
kuvaamisesta. Joku piti sitäkin tosin kliseisenä ja lukijan nuoleskeluna.
(Tarja ja Mirkka) Myös ystävyyden kuvaaminen oli fyysisyydessään
onnistunutta ja sai monilta kehuja. Kritikkiä sai amerikkalainen naivi ja
kaikkea paisutteleva kirjoitustyyli.(Laura) Myös ystävyyden kuvaamista joku
piti kliseisenä ja jo aikaisemmin kuultuna.(Tarja) Juoni oli
ennaltaodotettavissa, mutta toisaalta lajityypilleen uskollinen ja naisten
romanttisuuden nälkää ruokkiva.(Katriina) Monet sivukertomukset olivat kyllä
meheviä tarinoita etelän elämänmenosta (Merike), mutta vähempikin olisi
riittänyt (Anne) Siirtymät nykyajasta menneeseen olivat kaavamaisia, vaikka
osin onnistuneita.(Anne) Perheväkivallalta olisi osa Luotaajista odottanut
enemmän raakuutta.(Mirkka) Näinkö tottuneita olemme väkivaltaan nykyaikana?

Laura antoi muille kolme vaihtoehtoa seuraavasta kirjasta ja äänestyksen
jälkeen valitsimme seuraavaksi teokseksi KARI HOTAKAISEN SYDÄNKOHTAUKSIA.
Ainakin joissain kirjastoissa sitä on saatava Helsingissä ja Espoossa.

Seuraava virallinen tapaaminen on Meriken luona perjantaina 24.2. klo 19.
Tavataan rautatieaseman edessä, Kaivokadun puolella, klo 18.40, josta
junalla Pasilaan.

Lisäksi Katriina kutsui Luotaajat mukaan Eeva Tikka iltaan Satakuntatalolle
12.2. klo 19.15. Katriina itse haastattelee kirjailijaa. Suotavaa olisi
lukea Eeva Tikan viimeisin novellikokoelma Haapaperhonen pohjustukseksi
iltaan.

Muutenkin on mukava, jos ilmoitat vähän etukäteen jos et pääse tulemaan
tapaamisiin!

Antoisia lukuhetkiä Hotakaisen ja Tikan parissa!
Terveisin
Riina